Osaamisen jakamisen päivä -video

Laajasalon opiston opiskelijat kuvasivat ja editoivat videon osaamisen jakamisen päivästä.

Katso video

Tuotanto: Laajasalon opisto / Emmi Skytén, Tarmo Rouhiainen, Jaakko Malila ja Erkki Sutela

Päivän anti ja tulevaisuuden opettaja -gallup

Mukana osaamisen jakamisen päivässä oli Laajasalon opiston opiskelijoita. Gallupin toteuttivat Emmi Skytén lehtitoimittaja-tiedottajalinjalta ja Tarmo Rouhiainen crossmediatoimittajalinjalta.

Gallupissa kysyimme:

1) Mikä oli päivän anti sinulle?

2) Millainen on tulevaisuuden opettaja?


 

 
 1) "Verkostoituminen ja muihin tavoitealueisiin tutustuminen."

 2) "Sellainen, joka käyttäisi uusia oppimisympäristöjä, kuten sosiaalista mediaa. Että ei  jämähtäisi siihen, mitä on käyttänyt. Tulevaisuuden opeetajan pitäisi olla oppilaiden tasolla ja hänen pitäisi osata uudistautua."

Kaisa Penttinen

 
1) "Verkostoituminen ja hankkeen tuotoksien näkeminen. Lisäksi on kiva, että opiskelijoita on  mukana."

2) "Tulevaisuuden opettaja on ohjaava ja läsnäoleva. Se ei ole niinkään perinteistä luokkahuoneopettamista vaan voidaan esimerkiksi jalkautua työpaikoille."




 

Carita Sirkka

 1) "Kokonaiskuvan kertaus. Kun jokainen pyörii oman tavoitealueensa ympärillä, tämä oli hyvä  kertaus siitä, mitä kaikkea hankkeeseen kuuluu."

2) "Tulevaisuuden opettajuudessa on enemmän ohjausajatus taustalla. Hän käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa hyväksi. Tiimityö on tärkeää, se että tehdään enemmän yhdessä kuin yksin. Lisäksi opiskelijoiden pitäisi osallistua suunnitteluun."

Minna Lännenmäki

 
1) "Olin enemmän esittelemässä kuin kiertelemässä, mutta sain kuitenkin tietää mobiililaitteiden 
käytöstä opetuksessa."

2) "Tulevaisuuden opettaja on ohjaaja ja mahdollistaja. Hän järjestää opiskelijoille tilat sillä tavalla, että he voivat oppia."


 





Emmi Skytén
Kuvat : Tarmo Rouhiainen

Osaamisen jakamisen päivänä suunnistettiin iPadeilla ja pohdittiin uutta opettajuutta

Opetushenkilöstön kehittämiseen tähtäävän OsaavaFuture-hankkeen toimijat kokoontuivat 30.10. Järvenpään Validia-oppimiskeskukseen esittelemään työnsä tuloksia. Kaksi vuotta käynnissä ollut Osaava Future-hanke päättyy vuoden lopussa, joten lokakuu oli otollinen hetki pohtia sekä mennyttä hanketta, että tulevaisuuden visioita. Päivään osallistui yhteensä 31 henkilöä hankkeen viidestä eri oppilaitoksesta : Diakoniaopistosta, Laajasalon opistosta, Validiasta, Keskuspuiston ammattiopistosta ja Seurakuntaopistosta.

Kehittämispäällikkö Seija Eskola kertoo, että hyvien käytäntöjen jakaminen on ollut Osaava Future-hankkeessa tärkeässä roolissa.

-          Hankkeen aikana on mietitty, miten yhdessä tekeminen voi edistää oppimista, Eskola valaisee.

Tätä tarkoitusta varten mukana olleissa oppilaitoksissa koottiin ryhmiä, jotka vastasivat eri tavoitealueiden eli teemojen kehittämisestä. Kehitetyt  pedagogiset työkalut tullaaan jakamaan pilvipalvelun avulla opettajille, jotta he voisivat käyttää niitä työssään vaivattomasti.

Työkalujen lisäksi hankkeen vetäjät kehuvat syntynyttä asiantuntija- ja vertaisverkostoa, joka myös osaltaan tukee opettajien jaksamista.

Pedagogiset työkalut jakoon pilvipalveluilla

Osaava Futuren tarkoituksena on ollut kehittää sellaisia työkaluja, joiden avulla päästäisiin perinteisestä luokan edessä opettamisesta laajempaan opettajuuteen, jossa oppiminen tapahtuisi yhdessä oppilaiden kanssa. Puhutaan uudesta opettajuudesta, jossa oppija on keskiössä. Kun oppimista mietitään oppijan kannalta, keskeistä on uusien välineiden ja ajattelutapojen löytäminen; oppiminen ei välttämättä ole enää luokkahuoneeseen sidottua eikä opettajakaan tiedä kaikkea.

Validian koulutusjohtaja Helmi Sirkiä kertoo, että tavoitealueet syntyivät hanketta suunniteltaessa.

-        -  Silloin mietittiin, mitkä ovat uuden opettajuuden teemat. Eri oppilaitokset pohtivat omilla tahoillaan, mitkä asiat ovat tärkeitä juuri heidän henkilöstönsä hyvinvoinnin kannalta. 

Kaikki oppilaitokset eivät siis osallistuneet kaikkien teemojen kehittelyyn vaan jokainen osallistui niihin, jotka tuntuivat itselle tärkeiltä. Tavoitealueisiin kuuluivat muun muassa vertaismentorointi, jossa opettajat – nuoret ja vanhat – tukevat toisiaan ryhmässä ja voimavaralähtöisyys, jonka tarkoituksena on aidon kuuntelemisen opetteleminen.

Validian koulutusjohtaja Helmi Sirkiä esittelee OsaavaFuturen tavoitealueita.

Kirjastoista viihtyisiä oppimiskeskuksia

Järvenpäässä Sirkiä pystyi jo arvioimaan kaksivuotisen hankkeen tuloksia. Sirkiän mukaan lopputulos on positiivinen, vaikka haasteita on ollut erityisesti tiedon siirtämisessä ja käytäntöön ottamisessa.

-          -  Oppilaitoksissa on käyty innostavia keskusteluja, mutta toiminnan muuttaminen käytännössä vaikeaa.

Yksi tärkeimpiä tuloksia Sirkiän mielestä on ollut oppilaitosten verkostoituminen toistensa kanssa. Yhteistyötä aiotaankin jatkaa tulevissa hankkeissa.

-       - Meillä on suunnitelmissa jo hakea samojen oppilaitosten kesken rahoitusta seuraavalle opetushenkilöstön kehittämisohjelmalle. Sen nimi on Osaava Happy, Sirkiä  paljastaa.

Omassa oppilaitoksessaan Validiassa Sirkiä nostaa kirjaston kehittämisen hienoimmaksi saavutukseksi.

-         -  Kehitimme kirjastostamme viihtyisämmän tilan, josta voi lainata kirjojen lisäksi myös toimintaa. Oppilaamme olivat mukana kehittämässä kirjastoa, he esimerkiksi suunnittelivat selvemmät opasteet. Tarkoituksenamme on tehdä kirjastosta oppimistila, joka olisi läsnä kaikkialla opetuksessa.

Validian kirjasto muuntautui kielikahvilaksi.

   Osaava-päivänä kirjaston uusia toimintoja esiteltiin muun muassa järjestämällä Validian kirjastossa kielikahvila, jossa Laajasalon opiston suomea maahanmuuttajille-linjan opiskelijat keskustelivat halukkaiden kanssa saksaksi tai espanjaksi. Erikoisempien kielten puhujat kirjoittivat osallistujien nimiä farsiksi ja thaiksi. Iltapäivällä taas ohjelmanumerona oli interaktiivinen Järvenpää-suunnistus iPadien avulla.

Järvenpää tuli tutuksi Ipadin avulla.

 

 Emmi Skytén

Kuvat : Tarmo Rouhiainen

Mukana osaamisen jakamisen päivässä oli Laajasalon opiston opiskelijoita. Jutun kirjoittanut Emmi Skytén opiskelee lehtitoimittaja-tiedottajalinjalla ja Tarmo Rouhiainen crossmediatoimittajalinjalla.

Kirjastosta keskipiste?

Hankkeen aikana meidät on haastettu pohtimaan kirjaston roolia uudella tavalla. Onko oppilaitoksen kirjaston sijainnilla ja sisustuksella merkitystä opiskelun kannalta? Onko kirjasto muutakin kuin tiedon etsimisen ja hiljaisen opiskelun paikka? Meistä kirjasto voisi olla osa laajennettua oppimisympäristöä - paikka, jossa kokemuksia jaetaan ja tietoa rakennellaan yhdessä. Jotta tämä tavoite toteutuu, kirjaston pitää olla myös visuaalisesti houkutteleva ja kiehtova paikka.

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen nimi muuttuu syksyllä Validia ammattiopistoksi, ja sen parempaa ajankohtaa kirjaston profiilin nostamiselle ei ole. Toteutimme hanketiimin ideoimana keväällä opiskelijaäänestyksen, jossa jokainen sai äänestää kirjastoon tulevien uusien tuolien väriä. Ääniä annettiin 152, ja tuolien väriksi valittiin 3 eniten ääniä saanutta värivaihtoehtoa. Kuinka ollakaan, yksi väreistä hehkuu myös oppilaitoksemme uudessa logossa - mukava sattuma, sillä emme äänestyksen aikaan vielä tätä tienneet.

Lisäksi kysyimme, mitä kirjastosta opiskelijoiden mielestä puuttuu. Puutteista ei osattu huomauttaa, eikä kukaan oikein osannut toivoa mitään. Toiveita opiskelijoilla kuitenkin on, kuten kirjaston seinälle koottu "Mitä odotat keväältä"-kollaasi kertoo.

Me haluamme antaa opiskelijoille tuunatun kirjaston, mutta sen lisäksi jotain muuta. Hanketyöryhmä ideoi edelleen; ideoissa on esiintynyt mm. 3D tulostimen sijoitus kirjastoon ja tulossa on ainakin infoseinä, jolla on tarkoitus julkisesti esittää opiskeijoiden kursseilla tekemiä esityksiä eri opintokokonaisuuksiin liittyen. Ehkäpä syksyllä yllä näkyvä "toiveseinä" onkin jatkuvasti päivittyvä Padlet-sovelluksella toteutettu sähköinen seinä, jonne kuka tahansa voi liittää toiveensa reaaliajassa kuvan ja parin sana terveisen kera! Miksei tulevaisuuden kirjastossa infoseinällä voisi näkyä vaikkapa suoratoistona videokuvaa oppitunneilta tai työssäoppimispaikoilta?

Jo nyt kirjastosta on lainattavissa 10 kpl iPadeja toiminnalliseen opiskeluun, ja padien käytön harjoittelua varten on laadittu ensimmäinen LATO-eli Lainaa toimintaa- paketti. Tätä Järvenpää-suunnistusta pääsee käytännössä testaamaan ja  kokeilemaan myös lokakuussa järjestettävässä Torstai on tulevaisuutta täynnä-osaamisen jakamisen tapahtumassa, jonka Osaava Future hanke järjestää kaikkien yhteistyöoppilaitoksen yhteisenä tapahtumana. Sitä odotellessa saamme vielä varmasti kuvia uudistuvasta, laajennetun oppimisympäristön ideaa kokeilevasta kirjastosta!

Oppimiskulttuuri kajastaa muutosta

Oppimiskulttuuri on monitahoinen. Se kattaa kaiken inhimillisen toiminnan, osaamisen ja sivistyksen. Sillä voidaan tarkoittaa oppilaitoksen perusarvoja, yhteisön rakentumista, käsitystä oppimisesta ja kehityksestä. Usein kulttuuriin liitetään uutta luova toiminta.

Ajankohtaista on yleisesti käytävä keskustelu Nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun (2013) onnistumisesta. Laki kyseenalaistaa nykyistä toimintaamme.  Se aktivoi vastakulttuuria ja nostaa esille  uusia näkökulmia. – Jos ainoastaan suoritus- ja yksilökeskeisyys on päässyt ylivaltaan, ihminen kärsii ja yhteisön hyvinvointi murenee. 

Oppilaitoksilla on oppimiskulttuurin kentässä kantajan, muokkaajan, ja mahdollistajan rooli.  Oppilaitokset, johtajat, opettajat ja koko henkilöstö -me olemme syvämuokanneet oppimiskulttuuria. Oppilaitos ei ole uuden oppimiskulttuurin kehittämisessä vain oppimestari, vaan uusille ajatuksille ovia avaava, yhdessä toimimista opetteleva ja uuteen osaamiseen liittyvään keskusteluun osallistuja. 

Toivon, että OSAAVAfuture osaltaan vauhdittaa keskustelukulttuuria ja tuottaa rohkeita näkökulmia. Kysynkin, olemmeko me jo riittävästi avanneet ovemme muutokselle yhdessä opiskelijoidemme kanssa? Millaisia oppimiskulttuurin muutosajatuksia, oppimisen iloa ja kiinnostavia löytöjä tarjotaan alla olevissa linkeissä?

Oivallus-loppuraportti

Osaaminen ja sivistys 2020

Terveisin Gitta, hankekoordinaattori

Laajasalon opiston Case Suomenlinna -me teemme tätä yhdessä!

Vertaisuutta, verkostoa ja voimavaraistumista (ja -varautumista)
laajennetussa oppimisympäristössä 

Heti ensimmäisellä opiskeluviikolla kaikki opintoryhmät menivät päiväksi Suomenlinnaan, kaikki samaan aikaan. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja opettajiin informaalissa oppimisympäristössä. Kun opinnot kestävät vain yhden lukuvuoden, on tärkeää luoda hyvä pohja yhteiselle toiminnalle heti alussa. Suomenlinnassa opiskelijat tutustuvat siis omaan opintoryhmään, mutta myös muihin opiskelijoihin. 

Ryhmillä on ohjattua ryhmäytymistä ja vapaamuotoista sekä opinnollistettua yhteistyötä hieman eri painotuksin ryhmästä riippuen. Parhaimmillaan opiskelija saa kokemuksen osallisuudesta ja tuleva, keskinäiseen luottamukseen ja positiiviseen ilmapiiriin perustuva yhdessä oppiminen mahdollistuu helpommin ja nopeammin. 

Esimerkkejä opinnollistamisesta: Crossmedialinjan opiskelijat haastattelivat elokuvalinjan opiskelijoita. Lisäksi tehtiin kuvakokoharjoitus, jossa tehtävänä oli ottaa viisi erikokoista valokuvaa. Myöhemmin haastattelut käytiin läpi yhteisesti. Jokainen sai jutustaan palautetta ja jokainen julkaisi oman juttunsa iistsiillä (www-julkaisujärjestelmä). 

Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen opiskelijat saivat käytännön harjoitusta erilaisiin tutustumisleikkeihin ja ryhmäytykseen yhdessä suntio-opiskelijoiden kanssa.

Kirjailijalinjan opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa jotain paikkaan liittyvää, jossa mukana konkreettisia muistiinpanoja luontohavainnoista ja satunnaisista tilanteista. Jutut liikkuivat runon ja novellin välillä, eri aikakausissa ja kerrostumissa, ovien edessä ja käytävillä, lapsuudessa ja kokemuksissa.

Kuvallisen viestinnän ja graafisen suunnittelun opiskelijat tekivät luonnoksia Suomenlinnasta. Tehtävää pohjustettiin edellisenä päivänä pienellä luennolla ja luonnostelutekniikan harjoittelulla opiston pihapiirissä. Retken jälkeisenä päivänä luonnokset koottiin luokan seinälle ja niistä käytiin koko ryhmän kanssa arviointikeskustelu. Kritiikin jälkeen kuvista koottiin pienimuotoinen näyttely ruokalan aulaan.

Suomea maahanmuuttajille – kurssilaiset ja urheilutoimittajaopiskelijat järjestivät jalkapalloturnauksen. Lisäksi he tutustuivat saareen kävellen, koska kaikki eivät olleet ennen käyneet Suomenlinnassa. Retkipäivää oli pohjustettu tutustumalla tunnilla Suomenlinnan historiaan ja karttaan. 

”Pelissä oli todella hieno tunnelma, urheilutoimittajat ottivat hienosti maahanmuuttajat vastaan. Lopuksi oli peliin kuuluvat kättelyt ja halaukset, mikä osaltaan varmaan lähensi opiskelijoita. Pelin jälkeen oli suihkut, multimediaesitys ja upea ruokailu ravintolassa. Ravintolassa oli kiva tunnelma ja pelaajista oli tietenkin hauskaa puida ottelua ruuan ääressä. Sen jälkeen oli kirkko. Projektimme jatkuu siten, että SuoMa- ryhmät ovat haastaneet urheilutoimittajat salibandy – otteluun”, kertoi urheilutoimittajien vastaava opettaja.

Suomenlinna-päivässä yhdistyvät OsaavaFuturen lähes kaikki tavoitteet. Oppinen on viety ulos luokkahuoneesta uudenlaiseen oppimisympäristöön (tavoite 3). Opetusmenetelmät osallistavat ja tuovat yhteistyöhön konkreettisten tehtävien avulla. Opinnollistettu retkipäivä tukee verkostojen rakentumista, pohjaa voimavaroihin ja voimistaa niitä sekä luo vertaisuutta.

Terveiset Funtsista!

Helsingin Diakoniaopiston avoin oppimisen tukipiste Funtsi sai uutta ilmettä marraskuussa 2013. Sen lisäksi että uudistimme Funtsin ilmettä ulkoisesti, olemme kehittäneet myös sisällöllisesi Funtsissa annettavaa ohjausta. Ohjausta antavat pedagogisesti pätevät opettajat, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä myös muiden opettajien kanssa.

Tavoitteen 3 Nuorten Olohuone mukaisesti avoimuuden ja viihtyisyyden lisääminen on onnistunut hienosti: Funtsin kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi, ovet ovat avoinna ja Funtsiin on helppo tulla käymään koska tahansa. Monet opiskelijat pistäytyvät myös kertomaan kuulumisiaan ohi kulkiessaan ja kun tupa on täynnä, laitetaan kahvipannu porisemaan. Iloksemme jotkut opettajatkin ovat löytäneet Funtsin ja tulevat koneelle tekemään töitään. Siinä sivussa he saattavat ohjata omaan osaamisalueeseensa liittyvissä aiheissa.

Ohjauksen tavoitteena ei ole ollut vain edistää opiskelijoiden opintoja, vaan myös kehittää heidän opiskelutaitojaan. Uutta, pedagogisista lähtökohdista nousevaa ohjausotetta on nyt viety eteenpäin miltei puoli vuotta ja palaute on ollut hyvää. Sekä opettajat että opiskelijat arvostavat sitä, että opintoihin on tarjolla henkilökohtaista ohjausta ja tukea.

Miten me sen teemme – siitä saat kuulla vielä lisää..

Ella ja Lilli
Pedagogiset valmentajat